Välilihallista
Lahdessa on kuulemma tapana, että ihan kaikille tehdään välilihan leikkuu, synnytyksen yhteydessä. Siis vaikka olisi ilmaissut, ettei sitä halua. Ainakin näin sanottiin viime vuoden kevättalvella yhdelle ystävällemme. Mutta toisessa tapauksessa välilihaan ei ole koskettu, ei kummallakaan kerralla. Ja väliä on kymmenen vuotta. Mutta miksi mennä moista sitten sairaalassa sanomaan?
- Välilha
- Milloin väliliha on leikattava?
- aiheesta: väliliha
No koska minä en pidä mistään sellaisesta, että minulle tehdään/tehtäisiin vain jotain eikä anneta edes mahdollisuutta vaikuttaa siihen, tämä alkoi askarruttamaan. Ja koska olen syttyvää tyyppiä ja menen usein asioissa vähän periaatteelliselle puolelle ja usein korostuneesti karrikoin, niin tulin ajatelleeksi seuraavaa.
Mikä on pahoinpitelyn määritelmä? Ja mikä on synnyttäjän oikeusturva? Laitoin kysymyksen Oikeusministeriön sivujen kautta, mutta katsotaan tuleeko siihen vastausta. Ainahan asiaa voi tiedustella juristi tutuilta, minkä aion myös tehdä.
Suomen laissa, ainakin Wikipedian mukaan, pahoinpitely määritellään seuraavasti:
"5 § Pahoinpitely.
Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
6 § Törkeä pahoinpitely. Jos pahoinpitelyssä
1. aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
2. rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla tai
3. käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
7 § Lievä pahoinpitely.
Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon."
Juu, juu. Kyllä minä tiedän, että varmasti on ajateltu, että niin on "hyvä tehdä". Siis kaikki mitä synnytyssalissakin tapahtuu. Mutta kyseinen ajatuskuvio ja asenne ei ole aina se kaikista rakentavin, jonka olemme saaneet ihmiskuntana usein ja eri asioissa huomata. Sokea usko vain johonkin, ilman kriittistä silmäilyä on usein pahasta.
Tähän kohtaan, vaikkakin otsikkoa sujuvasti sivuten, totean että sekin on pelottavaa, ettei äitiä uskota eikä toiveita kuunnella aina sektiotoiveissakaan. Minusta on muuten hitusen hassua, että tilavuutta mitattaisiin vain vatsan yläosasta sen pohjaan eikä lainkaan sivusuunnassa. Ja ettei sektioon pääse nainen, jonka lapsi on syntyessään 4,7 kiloinen. Kun otetaan huomioon ultrat ja kaikki muu. Eikä toisen raskauden kohdalla edelleenkään uskota ennen kuin Naistenklinikalla. Onneksi niin, kun Matami oli kuitenkin 5,2 kiloinen.
Kaikki tämä on sitä minkä minä henkilökohtaisesti luen minun oikeusturvaani. Ja siihen miten voin yksilönä luottaa yhteiskuntaani ja siinä sivussa sen palveluihin.
No onneksi eno tuntee varsin hyvin (ellei jopa liian hyvin) Hannu Karpon ja suku on täynnä höyrypäitä ja ystävätkin varsinaisia reihaantujia, että jos ei minua tulla uskomaan, niin se on sitten jo omaa tyhmyyttä.
Edit: Oikeusministeriön tiedotus-osastolta vastattiin, että ovat laittaneet kysymykseni sosiaali- ja terveysministeriön viestintään, koska terveydenhuoltoon liittyvä lainsäädäntö ja oikeusturva kuuluvat STM:n alaan.
Tunnisteet: mietintöjä, Raskaus ja Minä, välilihallista
posted by Hanna Kopra @ 11:01
15 Comments:
Välilihan leikkausta ei voi pakolla tehdä. Monet naiset ymmärtävät laittaa välilihaan rasvaa raskauden aikana ja sitäpaitsi minulle lääkäri sanoi, että repeämät paranevat luonnollisemmin kuin viillot.
Onko Lahdessa menty tekemään sellaista väkipakolla?
-minh-
Noooo… Näin voi sanoa. Eli siis kyllä.
Aivan. rasvaustahan suositellaan ja tässäkin tapauksessa välilihaa oli rasvattu ja mm. kyykkimällä harjoitettu.
Asia on kaikessa valossa varsin outo. Mutta jotainhan se kertoo, jos kätilö vastaa kysymykseen "onko se väliliha ihan pakko leikata? Minä en haluaisi.", että "sitä et sinä päätä".
Näin minullekin on nyt kerrottu, että itseasiassa repeämät paranevat paremmin kuin se viilto. Ystävä muuten sanoi, että epämiellyttävintä kipua oli viillon ompelu, kun puudutus ei edes tehonnut.
Kyllä. Ihan hel-vetin epämiellyttävää kipua, jonka aikana itkin ja kirosin ja itkin ja kirosin. Synnyttäminen oli paljon miellyttävämpää. Tikit viiteen kerrokseen, 25 niitä taisi tulla yhteensä. Laittoivat opiskelijan ompelemaan, kunnes huusin että jos ei tämä rääkkääminen lopu ja vähän äkkiä niin minä laitan jalat ristiin ja lähden kävelemään.
Tikit sattuivat ehkä viikon ja sulivat sitten pois. Mitään vammoja(paitsi henkisiä) ei ole jäänyt. Itse asiassa paikat on olleet herkemmät noin niinkuin miehen ja naisen välistä kanssakäymistä ajatellen, raskauden ja synnytyksen jälkeen.
Toisin sanoen Lahden synnytyssairaalan voisi vetää oikeuteen...
Sori jos meni kammosynnytyskokemushehkutukseksi.
-minh-
Ei haittaa. Siis faktaahan on, ettei se kakara sieltä leiju ulos.
Vaikka nyt tiedänkin, että esimerkiksi "kälyn" annettiin olla tässä kohtia ihan rauhassa, niin yksittäinenkin tapaus on syvältä jostain, siis väärin ja tuomittavaa.
Ja vaikka siis joooo-o pitäähän opiskelijoiden harjoitella ja diipa daapa, niin onhan se vähän noin niinkuin ikävää ja voisi miettiä jotain toista tapaa hoitaa sekin harjoittelu.
Niin sitä vielä, että missä olet ajatellyt lapsesi maailmaan rykäistä?
Minä kävin Kättärillä, mutta kaikki sanovat nykyään, että NKL on ihan huippu mesta ja paljon parempi kaikin puolin. Mene ja tiedä.
-minh-
ei leikattu valilihaa multa, Lahdessa. 1997..
Päädyimme Kätläriin, koska olen siellä itsekin nähnyt valon. Niin tiedä nyt noista. Haikaranpesää kehutaan ja milloin mitäkin. Valinta on nyt tehty ja sillä mennään.
Mitenhän sen muuten voi harjoitella kuin potilailla. Ennen kuin lähettää oikeusministeriöihin kyselyjä ja syyttelee täällä, kannattaisi ottaa yhteyttä ko synnytysyksikköön ja tiedustella asianlaitaa. En muuten ole töissä Lahden synnärillä enkä synnärillä muutenkaan... Ja luulen ettet julkaise tätä kommenttia, mutta toivottavasti tuli itsellesi perille. Antoisaa raskausaikaa!
Sanotaan vaikka näin, että jos yhtään näyttää siltä, ettei homma (olipa mitä harjoittelua tahansa) ei luonnistu ja siitä tulee kipua potilaalle ja stressiä molemmille, niin on tosi ok luovuttaa ja antaa jonkun muun hoitaa homma loppuun.
Ja minusta yksikin todistettavasti tapahtunut "virhearvio" ja oikeasti väärä teko on riittävä, johon joku on ollut osallisena ja jota ei toivo toistuvan.
Se, että minä "täällä" sanon mitä sanon, ei ole vielä mitään kovin törkeää, mutta kaikkihan on suhteellista. Sitä paitsi, asioista kannattaa kysellä, mielellään jopa etukäteen. Mutta kysehän on valinnoista. Kuten aina muutoinkin.
Toivottavasti kukaan ei tee "itsenäisiä" hoitopäätöksiä kohdallasi.
Kättärillä ei leikellä, vaan annetaan revetä jos niikseen on. Ja se on ehdottoman ok.
Se on varmasti kiinni myös siitä hoitotiimistä, joka sattuu paikalla olemaan. Kätilö, joka ilmoittaa, että "sinä et sitä päätä" tai jotain muuta yhtä juohevaa, on huono kätilö.
Ja tosiaan, jos opiskelija tärisevin käsin ompelee puoli tuntia niitä tikkejä ja toinen makaa kiljuen siinä sängyllä, niin ei se ole enää tarkoituksenmukaista. Taisi tyttöparka tirauttaa itkutkin siinä yrittäessään. Ohjaava hoitaja sitten tarttui toimeen ja tikkasi nopeasti ja kivuttomasti, kun olin lähdössä pois tai potkaisemassa opiskelijaa naamaan.
-minh-
NKL:lla erittäin pätevä kätilö antoi lisä-energiaa ja puskuvoimaa sanoillaan "jos et sä nainen nyt saa seuraavalla vedolla ipanaa maailmaan niin menen ja leikkaan" - onneksi ei tarvinnut, mutta tosissaan uhkasi kun huomasi napanuoran kaulan ympärillä olevan pirun tiukassa...
Ja tosiaan ennen koitosta pyysin, ettei veistä käytettäis. Mitään kirjallisia lappusia en kyllä ole täytellyt, joidenkin tuttujen synnytystoivelistaa lukiessa ruvennut itkunaurattamaan, on se kuin mihinkin asiakaspalvelupisteeseen oltais menossa joo... ;)
Synnytyksessä naisella on oikeus kieltäytyä toimenpiteistä, jotka eivät ole aivan välttämättömia esimerkiksi äidin tai lapsen selviytymisen kannalta. Aikanaan synnytysopin kurssilla tämä episotomian tärkeys oli jumalan sanaa. Nykyään se katsotaan ammattipiireissä tarpeettomaksi.
ystäväni synnytti haikaranpesässä. siellä kätilö piti aina lämmintä, märkää pyyhettä välilihan päällä ponnistusten välissä. se tai jokin muu auttoi: kun ystäväni kävi jälkitarkastuksessa, lääkäri sanoi hänelle, että jos ei tietäisi, että hän on synnyttänyt, ei osaisi epäillä!
Jokaisella on oikeus ja pitää olla oikeus hoitoonsa liittyen.
Tässä tapauksessa kyseistä toimenpidettä ei olisi tarvinnut tehdä eikä sitä toivottu tekevän. Tämäkään synnytys ei ollut kivuton, mutta kipuja on erilaisia.
Tuskin löydämme ketään, joka toivoisi lapselleen hapenpuutetta.
Minä odotan mielenkiinnolla tulevaa ja toivon kohdalleni asiantuntevia, minut, lapseni huomioivia ja yleensäkin hyviä (tyyppejä) niin kätilöiksi kuin lääkäreiksi.
Ziljoonat naiset minua ennen ja toivottavasti minun jälkeeni kautta maapallon synnyttävät "samoilla vehkeillä", joten se on varmasti ihan luonnollinen juttu ja siitä useimmat selviävät ihan tod hyvin. Turha sitä on etukäteen kauhistua.
Lähetä kommentti
<< Home