Fiuwiksiä

Fiuwis Fiillis, tunne, tunnelma, meno, meininki, pöde.

On totta, ettei minulla ole pahoinvointia kuin satunnaisina päivinä alussa, joilloin ällötti muutamat asiat (kuten Jonnan puhelimen soittoääni, Jamban mainoksien pinkki, ja paahtoleipä kaikissa olomuodoissaan), minulla ei ole kipuja... sidosmissään ja muutenkin olen melko normaali (niin normaali kuin termi nyt suo).

Ainoat asiat, jotka ovat muuttuneet ovat:

- Rinnat. Ne olivat järkyttävän arat, mutta eivät enää. Eikä kokokaan ole mikään partonmainen, joidenkin pettymykseksi.

- Väsymys. Minua väsyttää, muttei nukuta. Lähes kokoajan ja jatkuvasti.

- Näen monisäikeisiä unia, joissa tapahtuu ihan hirvittävän paljon sekavia asioita.

- Ihoni alkoi heti kukkimaan. Ei tosin (ja onneksi) miten murrosikäisenä ja teininä, mutta enemmän kuin piiiitkiin aikoihin.

- Jos syön liian maustettuja ruokia alkaa närästys ja ilmavaivat. Molempia onneksi voi välttää. Mahdollisesti.

- Lämmin ruoka ei useinkaan oikein innosta.

- Hedelmät ja vihannekset, eli hevit ovat kovaa valuuttaa. Sekä keitetty kananmuna, kerran viikossa.

- Juon ainakin puolilitraa piimää päivässä, joskus puolikintoista.

- Olen joidenkin mielestä mahdottomampi kuin ennen (, vaikka pitäisi käyttäytyä aikuisemmin).

- Joskus känkkäränkkä tulee ja on ärripurri olo. Silloin voi tapahtua melkein mitä vain. Ehkä, jos jaksaa.

- Niin ja siis tietenkin se vessarumba. Öisin parhaimmillaan kolme kertaa vessaan ja päivällä ihan pakko päästä ainakin kerran kahteen tuntiin. Nyt jo.