Ei mitään lööppeihin

Kävin neuvolassa. Kaik kuten kuuluu. Tyyppi möyri ja kuulemma "maastoutui" sydänäänten kuuntelun aikana. Mutta saatiin sieltä taas rahinan seasta kunnon biitti. Vatsan mitta on nyt huimat 26 senttiä! Hoh, hoh. Ei ihme, että terkan mukaan Tyyppi ei ole "mikään suuren suuri". Olisihan se jo luonnonvastaista, jos olisi.

Neuvolan aulassa tajusin, että olen yksi muutamasta raskaana olevasta naisesta. Että nyt ulkopuolinenkin pitää mua raskaana olevana naisena. Joskus olen ajatellut, että tällaiset hetket jotenkin koskettaisi. Pistäisi jotenkin huomaamaan ...jotain. Että olen jotain itseäni kenties suurempaa. No ei tuntunut siltä. Tuntu ihan samalta kuin ennen sitä ajatustakin.

Nyt alkaa tahti kiihtymään. Jo kahden viikon päästä seuraava aika. Tämäkin on vain merkki siitä, että homma alkaa todentumaan ihan näillä näppäimillä. Ja edelleen mua välillä huvittaa vaikkapa se, että lyllerrän lumikinoksen yli kuin "joku raskaana oleva nainen" ja sitten muistan, että... Jooo.