Jos mutanttininjakilpikonna...

OMG! Nyt on raskausviikkoja kasassa 37+2, mikäli uskon neuvolakorttia ja osaan lisätä TH:n merkintään kuusi päivää. Jopa tähän minun tulisi pystyä. Ihan varmoja ei voida olla. ÄÄäääääÄÄääÄäää! Liian hapokasta - Ei pysty.
John kysyi, että ollaanko me ajateltu jo nimiä. Siis joooo-o. Jaakko tosin ei suostu sanomaan mitään ennenkuin näkee Tyypin. "Sitten vasta, kun lopullinen tuote on nähty, voi sanoa mikä sen nimeksi tulee". Tätä menoa "valmistuote" on nähtävillä ihan pian. Liian pian?!
Tutusta tuli isoisä aamuyöstä (tai eilen aamuyöstä, mä menin ihan shokkiin, koska minulla ja synnyttäneellä oli "ihan lähekkäin" lasketut ajat). Onnea Erkille! Äiti vain odottaa, milloin itse pääsee jakelemaan strategisiamittoja... Ei IHAN vielä. Maltetaan nyt. Kuten sanonta kuuluu: kärsivällisyys on hyve.
Tunnisteet: Raskaus ja Minä
4 Comments:
Kivannäköinen masu sulla ;) Poikaakohan sieltä pukkaa?! No ei vaan, mä en osaa kyllä yhtään kattoa mahan muodosta kumpi on tulossa.
Heippa vaan :)
Oon törmännyt sun kommentteihisi muutamissa odotusblogeissa, joissa ollaan juuri jakauduttu tai pian jakautumassa. Hervottomat naurut saan joka kerta, kun niin hassusti kirjoitat siitä, miten kohta sunkin vuorosi koittaa - jakautua siis. Mä niin tsemppaan sua täällä.
Ja oli kiva nähdä tuoreinta masukuvaa. Hyvältä näyttää.
Kirjoitat ihanasti :)
Auri.
Kiitti, kiitti. Toi maha näyttää (musta) luonnossa paljon pienemmältä. Ehkä... Ja siis niinhän ne sanoo, että tollai suippo maha tarkoittaisi poikaa. Ja onhan äitini ollut alusta asti IHAN sata varma, että se poika onkin. Mutteihan sitä tiedä...
Pupu.
Niin määkin sun. Ja siis tää aika on ihan kauhean vakavaa ja vetää vakavaksi, mutta koska se on samalla IHAN JÄRKYTTÄVÄN sekopäistä, niin ...hervotonta siitä sitten just seuraa. Nou kän duu. On hyvin, hyvin, HYVIN outoa ajatella, että mun sisästä tulee Joku. Olen alkanut ajatella itseäni maatushkana.
Annulle kiitti!
Lähetä kommentti
<< Home