Ei nimi miestä pahenna...

...ellei mies nimeä. Niin sanoo vanha sananasku. Mutta sitten nimi voikin olla melko pilalla, ettei sitä voi enää joku toinen käyttää. Ehkä.

Minusta on ihan selvää, että Tyypin nimeksi tulee jokin, mikä on aikaisemmin havaittu vaikkapa suvussa. Se on sekä kunnianosoitus, että merkki siitä että olemme osa jotain, joitain ihmisiä, sukua. Torstenia en tule kuitenkaan antamaan, vaikka Tukholman Torsten olikin ilmeisen joviaali mies ja Tampereenkin Torsten ihan asiallinen mies. Se ei ole heidän vikansa. Enkä Taunoakaan. Aim sou sori, mutta ei vaan voi. Mairekin meni jo, joten jäljelle jää... Sirkka, Pirkko, Vappu, Marja ja Aili. Kattellaan...

Mikko olisi sikäli hyvä, että meillä on Jaakon kanssa molemmilla Mikko nimiset-enot (plus minulla lapsuudenlelu-Mikko, pikkuserkku-Mikko, molemmilla luokkakaveri Mikot, tuttuja Mikkoja...). Toisaalta Mikkoja on kuin... Mikkoja sateella. Molempien mummot (omani toiselta nimeltään) ovat Lyylejä, mutta Lyyli... Tyyli-Lyyli. Jos voisi olla vaikka Lyydia. Molempien äidit ovat Helenoja (omani toiselta nimeltään), mutta onko se sitten vähän...?

Jaakon pappa oli Viljo. Mikäs sen hauskempaa kuin kysellä noin vuonna 2020, että "onkos Viljoa näkynyt?". Vaarini oli Kauko ja Jaakon Onni. Kauko Onni? Jaakon serkun poika on jo kyllä Onni... Äidillä oli Armas niminen eno, mutta koska Chicagossa on jo Armas, niin ei voi sitä kyllä ajatella. Äidin tädit ovat kyllä varsinaisia pakkauksia, Liisa, Hellä ja Lempi. Liisasta vaan tulee mieleen Lissut.

Koska emme kuulemma ole suomenruotsalaisia, emmekä suomenruotsalaisiksi tule (vaikka muutamme skärgårdiin?!), niin Dagmar eikä Ebbakaan käy. Eikä kuulemma edes Bo, joka on kyllä jo ihan hävytöntä!

Marttikin olisi oiva nimi. Jaakon serkku on Martti ja tietenkin Martti Servo on loistava. Myöskään johdatus Martin Luther King Junioriin ei kirpaise. Elina on Tuittu-tädin toinen nimi, samoin Ailin, Jaakolla on Elina-serkkukin. Mutta taipuuko se sitten suuhun? Siitä tulisi kuitenkin Ellu... Hmmm...

Arvo ja Aarrekin löytyvät avioliittojen kautta suvuista. Meidän Arvo on ainakin hauska ja hyvä mies. Reijo, eli Rezi on vähän niinkuin varattu, kun käytämme itse sitä Joelista. Eli sitten voisi olla Leo, eli Lexa. Tai jos sitä vähän vääntäisi niin Aslan. Se leijona Narniasta. Aslan on muuten turkkia ja tarkoittaa leijonaa. Tai Pauli, mutta Pale ei taida nyt ihan iskeä. Edes puun takaa. Sama juttu vähän ton Karin, eli Kartzan kanssa.

Onhan noita. Nimiä. Hyviäkin. Mutta molempien mielestä? Tai meidän sekä Jonnan?! Rankkaahan se on, Jonnalle, kun ei se voi kuin yrittää. Lobata loputtomiin. Onneksi tässä on aikaa. Miettiä ja arpoa.