Perhepeti

Olen nyt lueskellut saamiani vauva- ja odotusaiheisia julkaisuja sekä Mannan minulle ilmaisnumerona tilaamaa KaksPlussaa. Osassa terminologia on täyttä hepreaa ja jotenkin välillä tulee sellainen Vartiotorni-olo. No, ei se mitään. Oppia ikä kaikki ja maailma avartuu, toivottavasti.

Eilen silmääni osui joku kolumni, jossa perheenäiti tilittää siitä kuinka heitä pidetään hörhöinä, kun lapsia on enemmän kuin kaksi ja nukutaan perhepedissä. Olenhan kuullut toki termin perhepeti ennenkin, mutta nyt tajusin, että just joo...

Meilläkin on ollut ja ihan vahingossa perhepeti. Nukuin vaikka kuinka kauan ja usein isän ja äidin välissä. Sitä ei tosin kutsuttu perhepediksi, mutta sitä se sitten kait oli. Vahingossa tapahtunut "hörhöily" johtui lähinnä siitä, että isäni pitää lukemisesta makuullaan, vatsallaan. Siihen sitä sitten tuli aina simahdettua. Ja minulle luettiin ääneen joka ilta Tuhannen ja yhdenyön -saduista Kansojenhistoriaan.

Vauvana tosin nukuin omassa pinnasängyssäni, myös sen ikäisenä kun osasin kavuta sieltä pois. Kaksi pinnaa tosin oli otettu edestä pois, estämästä. Tietenkin isompana tilanpuute alkoi häiritsemään myös minua ja varpaani jomman kumman suussa vanhempiani. Joskus porukoiden luona voi ottaa kymmenen minuutin torkut isän ja äidin sängyssä, kunnes molemmin puolin (siis oikealta ja vasemmalta) tapahtuva kuorsaus vie hermot.

Noh, nukummehan me nykyäänkin Jaakon ja Maire-koiran kanssa perhepedissä. Ja jälleen ihan vahingossa.