Viiinaaa!

Kuten Kummelin Jackpot elokuvassakin laulettiin: Antakaa määkin huudan! Määkin olen kännissä! Kummelit ovat minusta nykyään hyviä. Ja aika kuvaaviakin hahmoja.

Kerrottakoon, että minulla on aina ollut hyvin läheiset suhteet alkomahooliin. Samalla olen todella nuiva sen käytön suhteen. Älkää ymmärtäkö väärin. Vedin ensimmäiset kännini Absolut-vodkalla 8. luokalla ja senkin jälkeen kauan ja monta kertaa. Minusta punaviini (etenkin frizzante) on aivan ihanaa, etenkin kesäkuumalla. Mutta minä en ikinä ole pitänyt siitä, että minun kuuluisi juoda. Ylipäätään, saati enemmän kuin haluan.

Eilen vein äidin silmälääkäriin ja sairaalan pihalla käänsin kajarit kaakkoon. Radio Peilissä oli käynnissä keskustelu raskaanaolevien naisten alkoholinkäytöstä. Ja siis pakkohoitojen mahdollisuudesta. Ou mai kaad!

Kun kouluissa kaikki terveyssivistys on ihan nolla (siis niin minimaalista, että huh huh), lööpit/etusivut ovat niin usein jonkun julkimon kännisen pärstän täyttämiä ja sisäsivut ihan samaa shittiä, niin sen jo pitäisi soittaa kelloja päissä. Alkoholinkäyttö on arjistunut. On normaalimpaa juoda alkoholia, paljonkin, kuin olla juomatta. Hyviksi syiksi tuntuu käyvän se, että on kuskina tai raskaana. Muut ovat... ei niin hyviä.

Minun on helppo olla juomatta. Milloin minusta tuntuu etten halua juoda, kaipaa humaltumista tai en vain halua. Tätä olen joutunut selventämään jopa ystävilleni. Eräänkin kerran muista illan edesmenneessä Liekki baarissa (Liekkiä kaivaten). Lopulta huusin , itku kurkussa ystävilleni, että "eikö riitä, että mä juon! Siis mun pitäisi juoda ENEMMÄN!?" Vanhassa työpaikassa minua pidettiin nihkeilijänä, kun en joka kuun viimeinen perjantai halunnut jäädä örveltämään työpaikalle ja vetämään "ilmasta" viinaa. Minua on pidetty epäsosiaalisena ja epäkohteliaana, kun vähemmän sekaisin olevana saatan muistaa mitä on tapahtunut. Okkei... Dorkaa. Dor-kaa!

Minulla on ihan selvät sävelet ja asiallinen suhde alkoholiin. Asiaa on käsitelty, jo ihan pienenä. Isä on kertonut asioita, Aili-täti, Äiti, itsekseni olen käynyt sitä läpi, punninnut ja pohtinut. Se on minun oikeuteni. Olla vaikka juomatta. Kieltäytyä siitä ja vaikka vetää pultit jos jollekin Se on ongelma. Voin vaikka alkaa ikäväksi ihmiseksi.

No koska Peilin Puheväleissä-ohjelmassa miehet selittivät, että kyllä neuvolakin katsoo ettei juoda ja joku soittaja oli sitä mieltä, että pakkohoito on ihan jees ja jaadi jaadi, niin soitin sitten sinne. Yllätyin, kun menin suoraan lähetykseen ja menin jitusen puihin. Ei se mitään. Kyllä se tuohtumus sieltä nousi.

Jos alkoholinkäytöstä ei ole useampaa mallia, sen käytöstä ja yleensä alkoholista ei puhuta, keskustella lasten ja nuorten kanssa niin älkää tuoko jotain kaavaketta neuvolassa eteen. Se on vain vähän turhaa. Jos nuorena ei ole kerrottu mm. siitä, miten alkoholi vaikuttaa sikiöön, niin se saattaa olla myöhäistä ensimmäisellä neuvolakäynnillä.

Ration miehet kysyivät, että kokevatko 9. luokkalaiset tytöt raskauden yhtään läheiseksi. Kun vaan tytöille asiasta tarvitsisi sivistää. Siis myös poikia olisi hyvä valistaa. Ja kyllä minä ainakin kauhistuin siitä, että kun kuukautiseni alkoivat ollessani 11 vuotias, että voin tulla raskaaksi. Sain tädiltäni kirjan Nuoren Naisen Plaa Jotain, josta kyseisen asian löysin.

Terveydenhoitajalta jouduin joskus hakemaan siteitä (todella miellyttäviä), mutta en muista hänenkään halunneen kertoa minulle kuukautisiin liittyvistä asioista, muutoksista kehossa jne. Aika yksin siinä prosessissa oltiin, ehkä ollaan edelleen. Sanoisin, nojaten omaankin kokemukseen, että asiasta puhuminen niin tytöille kuin pojille (murrosiän muutoksista) olisi tarpeen. Mentaalisessakin mielessä.

Teiniraskaudet ovat lisääntyneet, alkoholin käyttö aikaistunut. Ja me pohdimme pitäisikö alkoholia käyttävät odottajat laittaa pakkohoitoon. Keski-ikä synnyttäjillä on edelleen lähemmäs kolmekymmentä kuin kaksikymmentä. Aikaa olisi ollut ja on puuttua mahdolliseen tulevaan ongelmaan paljon aikaisemmin, ilman mitään pakkohoitoja.

On yleisesti pielessä Jotain, jos luonnolliseksi muodostuneesta asiasta (alkoholinkäytöstä) ei voida tai koeta voivan keskustella luonnollisesti. On jeesustelua tulla uhkailemaan pakkohoidoilla, jos asiasta ei tohdita jo aikoja ennen edes puhua, kertoa ja jopa varoittaa.

Kuva: täältä