Ollakko vai eikö olla 4D

Kaveri laittoi kysymyksen, että ollaanko jo oltu tai ollaanko menossa 4D-ultraan.

Tosi paljon monet siitä puhuvat ja niistä raskaanaolevista, joita me tunnetaan (2 pariskuntaa) molemmat siis ovat menossa tai jo käyneet.

Mekin sitä ruodimme ja siis eilenkin puhuimme, että pitäisikö. Ja taas päädyttiin, että ei. Ei me mennä.

Kun mitään syytä ei ole mitään tarkistaa, kun kaikki näyttäisi olevan ok ja ei nyt tahtoisi ajatella, että "jotain voisi kuitenkin olla vialla" (koska peruslähtökohtana se ei ole kaikista paras), niin...

No, voisihan se olla tosi villiä ja Tyypillekin kiva muisto ajoista, joita ei edes ehkä sitten vauvaiän jälkeen muista (yhdessä leffassa vauvat ovat jotain superälykkäitä superihmisiä, kunnes oppivat puhumaan "aikuisten" kieltä), mutta...

Me ei haluta todellakaan tietää Tyypin sukupuolta. Jotain yllätystä (ja siis paljonkin kaikkee) on kiva säilyttää ja toisekseen kun sille ei ole tarvetta (noin terveydellisesti tmv.), niin sille rahalle löytyy käyttöä vaikka Tyypin vakuutusmaksujen muodossa.

Kauhee, kun musta on tullut järkevä ja (joissain asioissa) taloudellisesti ajatteleva. Että mä jaksan todellakin odottaa Tyypin syntymään. Maltan olla urkkimatta kaikkea mitä voisi. No, maailma muuttuu ja ihminen sen mukana.

Kuva: täältä