Paksuna

Avoin foorumi etenkin allekirjoittaneelle purkaa hämmennystään, ilon ja ahdistuksen tunteita, ihmetellä alakulttuuria, joka ympäröi raskautta ja kummastella lässytyksen määrää. Yhteenveto Tyypin odotusajalta, joka loppui maanantaina 2.4.2007, juuri ennen virka-aikaa, eli 15:59.

maanantaina, marraskuuta 27, 2006

Iso vatsa

Jaakon pyynnöstä luin illalla neuvolasta saatua kirjasta, kohdan: 22. viikko. Tosin Jaakko kysyi vain löytyykö kirjasesta tieto Tyypin pituudesta, mutta koska ko. kirjanen ei ole tekstimäärältään päätä huimaava (vaikka omat osiot ovatkin äidille ja isälle) luin koko viikkokertomuksen.

Äidille osoitetussa kohdassa todetaan mm. näin: "Haluavatko kaikki koskea vatsaasi? -- Joskus tuntuu, että odottavan äidin ISO vatsa kuuluisi ihan kaikille. --" Siis ei minulla ole ISO vatsaa. Tämä kumpu on jotakuinkin samanlainen kuin joka joulu, kun on ahtanut itsensä täyteen erilaisia blini-, siika, yms. herkkuja.


Vaikka kyllä vatsanseudulla on tapahtunut muutoksia, mutta se on enemmänkin melko henkilökohtaista. Sen huomaa housujen ja hameiden kanssa, paidat eivät oikein enää toimikaan (ovat liian lyhyitä tai mitä ikinä). Ja kyllähän Manna totesi, että "nyt Se alkaa jo näkymään", mutta eipä Sitä kukaan lauantaina hokannut päältä päin, kun oltiin Andersin syntymäpäivillä. Se oli Pommac, joka paljasti asian. Tai no ei oikeasti. Eräs ei olettanut minun olevan oikeasti raskaana, vaikka join alkoholittomia. Mikä on oikeastaan kamalan jees.

Tai sitten tämä on nyt sen kokoinen ja muotoinen, että useimmat ajattelevat, että olen levinnyt ja minun tulisi kiinnittää keskivartaloseudun lihavuuteen huomiota, koska kakkostyypin diapeteksen riski kasvaa. Tai sitten sitä ei vaan hokaa.

Ja onhan se niin, ettei tämä ole mikään katastrooof. Ainoa asia mikä pistää miettimään on vatsan mittaus neuvolassa. Kun Annikalta ensimmäisen kerran kuulin miten vatsa mitataan, olin hieman hämmästynyt. Pystysuunnassa vatsan yläosasta alaosaan. Anteeksi mitä? Jotain minäkin olen matematiikan tunneilta oppinut. Eihän niin tilavuus läheskään selviä.

Toisekseen olen ennenkin kuullut puhetta siitä, että kohtu voi olla enemmän tai vähemmän edessä tai takana. Ja oletan, ettei neuvolantätien mittanauha vatsan päältä pysty mittamaan sitä seikkaa. Noh... pitää ehkä käydä ihan omakustanteisesti vaikka yksityisellä, jos kerran Laajasalon neuvolassa ei ole ultraa...

Tunnisteet:

1 Comments:

At 6:06 ip., Anonymous Anonyymi said...

SF-mitta on todella aina hieman mittaajasta kiinni. Mitta otetaan häpyluun yläosasta kohdun yläosaan. Samana päivänä kaksi eri hoitajaa/lääkäriä voi saada useita senttejä heittävän tuloksen.

Taidamme olla aika samoilla viikoilla (olen rv23+ jotain) ja minulla on jo sellainen ISO vatsa, että kaikki lääppivät. Eipä tuo tosin haittaa niin kauan kun kaikkiin kuuluu vain tuttuja ja harmittomilta näyttäviä mummuja metrossa. Omasta mielestäni vatsa on pieni verrattuna moneen muuhun raskautettuun, mutta siis hyvin selvä raskausvatsa ja yksikään oma perus T-paita ei riitä sitä peittämään. Parasta tässä tietenkin on se, että vararenkaani on hävinnyt raskausvatsan kasvaessa.

Toinen ja ehkä vielä parempi juttu tässä vatsassa on se, että se heiluu ei hylly (kuten vararengas saattui tehdä pahimmillaan). Vauva potkii tai nyrkkeilee vatsassa niin paljon, että koko komeus hieluu puolelta toiselle tai vatsan pinnassa näkyy kohoumia. Siitä on saatu miehen kanssa moneksi hetkeksi hupia (kuulostaapa hölmöltä huvilta, mutta hauskaa on ollut). Minulla on istukka aivan kohdun etuosassa ja vauva ainakin ultrassa oli lähellä selkärankaa. Minkäköhän kokoinen pallo olisin, jos vauva hengailisi vatsan puolella? Nytkin kyykystä ylös nousemisessa pitää muistaa tiellä olevat ulokkeet. Mitäköhän sitten myöhemmin...

 

Lähetä kommentti

<< Home