Jumppa... anteeksi voimisteluohjeiden lisäksi tässä osoiossa selkeästi ja kaikessa lyhykäisyydessään todetaan:
"Äitiys on onni, äitiys on tehtävä ja sillä on suuri vastuu. Jokainen äiti lahjoittaa maailmalle yksilön, josta uudet suvut alkavat, jokainen nainen joka valmistuu vastaanottamaan lastaan, on sen tähden tärkeä koko kansalle. Hänen täytyy tuntea tämä vastuu. Hänen tulee sulkea pieni olento äidilliseen lämpöön ja ottaa hänet vastaan varustettuna.
Hänen täytyy olla varovainen, mutta hän ei saa pelätä. Raskaus ei ole mikään sairaudentila, vaan luonnollinen, joskaan ei jokapäiväinen tapahtuma, tila, jossa naisen sekä ruumilliset että sielulliset voimat kasvavat, koska hänen on saatav korkeinta aikaan. Hänen täytyy sen takia säästeliäästi käyttää näitä voimiaa; hänen täytyy kehittää niitä ja myös säilyttää ne synnyttämisen vaikeaa tehtävää varten.
Tuleva äiti tarvitsee huolenpitoa ja hoitoa, rakkautta ja ymmärtäväistä hyvyyttä, mutta häntä ei pidä vieroittaa hänen jokapäiväisestä elämästä, vaan päinvastoin sallittava hänen huolehtia totutuista velvollisuuksistaan, kunhan hän vain samalla ottaa huomioon omansa ja lapsensa terveyden vaatimukset.
Ennen kaikkea tarvitaan paljon raitista ilmaa; tulevan äidin täytyy kävellä ja retkeillä; uiminen on terveellistä ja sallittua, myös kevyet voimisteluharjoitukset ovat toivottavia, niiden tulee kuitenkin tapahtua lääkärin neuvojen mukaan, sillä se, mikä sopii sille, joka on ottunut tekemään ruumillista työtä, on toiselle liikaa; mutta jokaiselle raskaana olevalle ovat hengitysharjoitukset tärkeitä. Tärkeää on myös riittävä yöuni; onko sen lisäksi päivittäinen lepääminen tarpeellista, riippuu yksilön tarpeista. – Puhtaus on odotuksen kuukausina vielä tärkeämpää kuin muuten. Huomattavaa on edelleen tarkoituksenmukainen, ts. väljä puku, ilmaaläpäisevästä eikä liian kireästä kankaasta.
Ja sitten tärkein seikka – ravinto: älköön se olko yksipuolinen, eikä myöskään määrätön; järkevästi valikoitu vaihteleva ruoka on parasta, ja hyvä on, jos se sisältää paljon vihanneksia ja hedelmiä; maito ja juusto ovat lapsen ruumiin rakenteelle tärkeitä, yhtähyvin kuin pähkinät ja viikunatkin. Ruokahalun puuttuessa on erikoisesti huolehdittava ruoan vaihtelevaisuudesta. Vahvasti maistetta ja vaikeasti sulavaa ravintoa on vältettävä, erikoistapauksissa on syytä kysyä lääkärin mieltä. Helposti aiheutuva kova vatsa voitetaan vihannes- ja hedelmärikkaalla ravinnolla, säännöllisellä ruumiin harjoituksella ja helpolla, makuulla suoritetulla itsehieronnalla. Alkoholin nauttiminen on kiellettyä. Tupakoiminen samoin.
Lääkkeitä saa käyttää vain lääkärin määräyksestä. On vältettävä ruumiin tärähdyksiä, äkillisiä rasituksia, raskaiden esineiden nostamista, liikaa kurottamista, väsymystä, ahdistavia vaatteita, kiristäviä sukkanauhoja; epämukavia kenkiä ei saa käyttää. Säännöllinen lääkärin luona käymine on toivottavaa; ehdottoman tarpeellista on se raskauden normaalin kulun poikkeustiloissa.
Yhtä tärkeää kuin oikea ja terve ruumiin hoito on aidiksi tulevalle terve sielunelämä. Harmit ja kiihottunut mielentila vahingoittavat lasta, äidin itseluottamus ja iloinen mieli tekevät sille hyvää. Mitä tarmokkaammin äiti koettaa voittaa ymmärrettävän oikullisuutensa ja mielenmasennuksensa ja koettaa saavuttaa sielullisen rauhan ja tasapainon, sitä onnellisemmaksi hän itsensä tuntee; hän tuntee olentonsa odotuksen aikana rikastuvan ja kokee syvää yhteenkuuluvaisuutta lapsensa kanssa.
Älköön hän silloin unohtako, että iloinen mieli on voima, mikä muovaileetulevan elämän. Äidin täytyy antaa lapsen kehittyä, kuten sen määrä on – ja hänen on sen kasvulle annettava hyvä pohja. Muistettava on, että syntymätön lapsi on taimi, joka tarvitsee valoa, aurinkoa ja rauhaa, kuten kukat aina."
Tunnisteet: kehdosta kouluun, raskaus
Ensi viikolla alkaa ennakkoäänestäminen. Taidan tarttua jälleen siihen. Viimeksi oli tavallaan pakko, kun oli vaalilautakunnassa, niin tietyllä tapaa olisi kiva käydä pitkästä aikaa ihan vaalipäivänä uurnilla.
